perjantai 22. kesäkuuta 2012

Opiskelua ja vielä vähän opiskelua

No huh hah hei ku on ollu aikamoisen tiukkaa toi opiskelu. Toka kouluviikko meni jo ihan täysin päntätessä, sillä eka tentti oli jo heti tokan viikon jälkeen. Tolla tokalla viikolla meillä oli "fuksiaiset", jotka ei kylläkään ollu sellaset kosteat opiskelijabileet niin ku Suomessa on totuttu :D Kemuissa oli puheita, yhteisleikkejä ja oikein hyvää ruokaa/naposteltavaa. Se täällä on huippua, että oli tilaisuus mikä tahansa, niin tarjottavat on aina kohillaan. Tilaisuuden kohokohta taisi kuitenkin olla eräs traditio, jo ka nimeä en ikävä kyllä nyt muista. Kaikki meidän opettajat istuivat ringissä ja me opiskelijat polvuistuimme aina vuorollaan jokaisen opettajan eteen. Jokainen opettaja sitoi oppilaan ranteeseen onnea tuovan valkoisen nauhan ja lausui opiskelijalle kauniita sanoja, elämän viisauksia, onnentoivotuksia opiskeluihin tai mitä nyt kukakin halusin opiskelijalle sanoa. Oli jotenkin tosi lämminhenkinen tilaisuus.


Fuksiaiset alkakoon

Hyvää ruokaa

Minä saan juuri nauhan 

Tuolileikki


Viikonloppukin se sieltä sitten koitti ja Bangkokiin saapui lauantaiaamun lennolla tuttumme Suomesta. Menimme tätä tuttavaamme vastaan kentälle ja ekana kentällä meitä vastaan köpsötteli kaksi tuttua poikaa sieltä samaisesta pienestä Etelä-Suomalaisesta kaupungista, josta mekin ollaan kotoisin. Pojat olivat vähän pökerryksissä pitkän lennon jälkeen ja eivät meinanneet aluksi edes tajuta keitä me ollaan :) Pienen odottelun jälkeen saapui kaverimmekin ja hänellä oli laukussa mukanana kaikkea kovasti odotettua: kunnon säkki Candy Kingin irttareita, toivomani juuri ilmestynyt suomalainen kirja ja muutamat tärkeät paperit. Kiitoksia vaan Vesa tuhannesti. Saatettiin sitten tämä kaverimme majapaikkaansa Nanalle lepäilemään ja minä menin jatkamaan maanantaiseen tenttiin lukua. Illalla oli onneksi sen verran aikaa, että mentiin taas yhdessä grillailemaan.


Mahtava grillipaikka




Tenttipäivä koitti maanantaina ja oli kyllä melkosen hankala tentti. Tentissä oli 85 kysymystä ja ne oli monivalintoja. Tommonen monivalintatentti vaatii kyllä kovasti tietämystä, sillä ihan joka luennolta oli 5-10 kysymystä eli joka osa-alue tuli olla hallinnassa. Loppuviikosta alkoi jo sitten ihan uusi aihe, joka käsittelee ihania matosia ja muita parasiitteja. Aivan huikeata oli päästä mikroskopoimaan aivan tuoretta verinäytettä potilaasta, jolla oli sekä HIV että vakava malaria. Ei oo ennen tullu tommosia nähtyä.


Matonen


Perjantaina oli sovittu, että Vesa tulee meille kattomaan futismatsia. Siinä kävi sitten kuitenkin niin, että Antin viikko oli sujunut taas niin hyvin, että pomo oli luvannu tarjota sille illan sapuskat/juomat. Mua ja Vesaakin pyydedttiin sitten liittymään seuraan ja ku kerran matsiki meni heti katkolle sateen takia, päätimme liittyä muun porukan mukaan. En tiedä oliko ihan fiksu idea :D Ilta alkoi tuolta Co Co -kadulta (jonka nimeä en muuten viimeksi muistanu, ihan Ratchathewin BTS-aseman vieressä). Se oli vielä ihan ok, mä siinä sitten lupauduttiin vielä jatkoille Insomnia-klubille ja se ei sitten ollukaan niin hyvä idea. Siinähän kävi sitten niin, että oltiin kotona klo 6 lauantaiaamuna ja tenttiin piti tosiaan päntätä toi lauantai. No kyllä joskus kahen kolmen aikaan sain alotettua lukemisen :) Lauantai-iltana ei muuta tehty ku kävelty läheisimpään mäkkiin murkinalle. On muuten kerran tullu tilattua tuolta mäkistä ruokaa kotiin ja tommonen kotiinkuljetus on kyllä tosi oiva keksintö eikä maksa ku 30 Bahtia. 


Taas mennään

Tän kuvan perusteella ei kauhean railakas meno :D

Tai ehkä oli kuitenkin

Keskiviikkona oli tentti numero 2 ja toivottavasti meni ihan ok. Saatiin myös ekan tentin tulokset ja mä sain 67/85 pistettä. Olin kyllä tulokseen ihan tyytyväinen, sillä suurin osa sai pisteitä väliltä 40-50. Oli joku vetässy ihan 70 pistettäkin eli vielä olis ollu kirittävää :)


Iltapäivällä kahvittelin Vesan kanssa ja saatoin sen sitten asemalle, josta hällä jatku matka junalla pohjoseen. Otettiin reissumieheltä vähän ylimääräisiä matkatavaroita tänne meille säilytykseen. Tänään mulla on ollu vapaapäivä ja aamun vietin nautiskellen kampaajalla. Kampaajalla kului 3 tuntia, ku nää jaksaa vääntää kaikenlaisten hiushoitojen kanssa. Kampaajan jälkeen kävin ostamasta tosta meidän "Prismasta" (Big C, johon on nyt jo myös kanta-asiakaskorttikin :D) silitysraudan, sillä nyt meni hermot ryppysiin vaatteisiin. Ei ollu pahan hintanen vekotin, sillä makso vaan 239 B (noin 6 €). Pari viikkoa sitten ostettiin imurikin, ku tota likaa ja tukkaa tuntuu olevan lattiat täynnä. Se imuri makso vähä alle tonnin eli jotain 25€.


Nyt pitää alkaa pakkilee viikonlopuks kamat, sillä ME LÄHETÄÄN HUOMENNA Koh Si Changille!!! Just soitin pari tuntii sitten sinne semmoseen majotusliikkeeseen ku Charlie`s Bungalows ja varasin huoneen pariks yöks. Aamusta startataan heti ku herätään ja yritetään saada tosta Victory monumentilta minivan Si Rachaan, josta lähtee lautta tonne saarelle. Toi Si Racha on jonku 80 km päässä Bangkokista ja 30 km päässä Pattayasta, joten ei kauhee ajomatka. On kyllä niin kivaa, jeeeeee :D 


Oikein mukavaa juhannusta kaikille!

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Ensimmäinen kouluviikko

Sieltä se maanantai sitten tuli ja mun ensimmäinen koulupäivä. Vähäsen oli pienellä koululaisella perhosia vatsassa kun aamulla piti koulua kohden lähteä :)

Siitä se koulutie sitten alkaa
Lähdin vähän turhankin aikasin kouluun, kun halusin ottaa varman päälle. Siinä matkalla oli sitten hyvin aikaa kuvailla aamuista Victory monumentia ja käydä vetäsemässä kiivismoothie koulun vieressä olevassa somassa pienessä kahvilassa.

Victory monument aamulla

Heti piti fiilistellä, kun pääsin sisälle Chamlong-Harinasuta -rakennukseen ja 4. kerrokseen, jonne koulutiensä aloittavien tuli ensimmäisenä päivänä kokoontua.

Tästä sisään
Mua ennen oli koululle jo saapunut yksi jännittyneen olonen tyttö ja kävikin ilmi, että hän oli toinen meistä kahdesta ulkomaalaisesta. Tämä ihana tyttö, jonka lempinimi on Van, on kotoisin Laosista ja hän on alkuperäiseltä koulutukseltaan lääkäri. Meidän jutut menivät heti yksiin ja jo ekana päivänä meistä tuli todellinen parivaljakko :)

Näillä sohvilla odottelimme Vanin kanssa  muiden saapumista
Luentosali
Päivä alkoi orientaatiolla
Orientaation jälkeen oli luvassa kakkukahvit ja sain napattua itselleni viimisen palan suklaatorttua :)

Päivän ensimmäiset kakkukahvit
Kakkukahvien jälkeen meitä kierrätettiin kampuksella ja näytettiin koulun kirjasto. Kampusalueella on oma 7-Eleven ja pienet markkinatkin. Koulun alueella on näin ensinäkemältä ainakin kaksi ruokalaa, josta saa kahden ruokalajin annoksen 25 bahtilla eli 50 sentillä. Aion todellakin syödä koululla lounaan joka päivä :) Kierroksen jälkeen alkoi lukuvuoden avajaiset, joissa jokaisen uuden opiskelijan tuli kertoa hieman itsestään.

Vastaanotto oli lämmin, sillä olipa jostain kaivettu tuttu siniristilippukin

Sain valtavat aplodit yleisöltä, kun osasin esitellä itseni ja kertoa mistä maasta olen kotoisin thaiksi. Ei siis mennyt hukkaan Helsingissä käymäni thaikielen alkeiskurssi.

Ilmeestä päätellen olen juuri saanut ne mojovat aplodit
Tilaisuuden jälkeen nautittiin vielä päivän toiset kakkukahvit ja niin siitä ekasta koulupäivästä oli sitten selvitty kunnialla.

Maanantai-illan ruuhkaa
Torstai iltapäivään asti meitä kierrätettiin tutustumassa koulun eri laitoksilla, jotta osaisimme sitten valita erikoistumissuuntamme tokaa lukukautta varten. Laitokset ilmeisesti saavat rahaa jokaisesta opiskelijasta, sillä niin kovaa markkinointi tosiaan oli. Välillä oikein ahdistelivat kysymällä, että joko olemme tehneet valintamme ja miksi meidän tulisi valita juuri heidät. Olen omasta valinnastani jo melko varma ja esittelyjen jälkeen löysin professorin, jonka siipiin ehdottomasti halusin. Tietenkin tämä proffa sanoi heti esittelynsä alussa, että hänen ryhmänsä on täysi. Esittelytilaisuuden loputtua menin sanomaan proffalle, että olen tosi surullinen siitä, ettei hänen porukkaansa enään mahdu, sillä juuri hänen ryhmänsä olisi kiinnostanut minua älyttömästi. Heti seuraavana päivänä kyseisen laitoksen johtaja tuli sanomaan mulle, että he ehdottomasti järjestävät minulle paikan ryhmään, jos siihen haluan tulla :) Jihuu, kannatti mennä surkuttelemaan! 

Kierros siis jatkui vielä torstaiaamunakin ja patologian laitoksella sain kaikkein hämmentävintä huomiota. Yksi laitoksen naisproffista halusi kuvauttaa mut kanssaan, jotta voisi näyttää, että siellä on vieraillut hänen labrassaan eurooppalainen :) Lisäksi hän piti mulle kunnon yksityisesittelyn ja kertoi, kuinka heille oli tulossa kyllä monia ihan uusia laitteistoja, kuten aivan uusi elektronimikroskooppi digikameralla :)

Torstai-iltapäivällä alkoi sitten se ihan oikea koulu ja siellä sitä sitten istuttiin kotoisasti luennolla muistiinpanoja tehden. Ekalla kurssilla kerrataan molekyylibiologian ja genetiikan perusteita. Kovin tuntui kertaus olevan tarpeen, sillä niin ne asiat vaan ajan kanssa unohtuvat.

Koulun vaatimustaso vaikuttaisi olevan melko kova, sillä keskiarvon tulee olla vähintää 3 (paras on nelonen ja on myös puolikkaat) ja peruskursseista tulee saada vähintään kolmonen, jotta koulusta on edes mahdollista valmistua. Päivät tulevat olemaan paljon pidempiä ja opiskelu siis paljon tiiviimpää kun mihin oon Helsingissä tottunut. Oppilaat on Thaimaan parhaista yliopistoista ja pääsykoe oli kuulemma todella hankala. Tenttejä on noin parin viikon välein, joten helpolla ne ei tule meitä päästämään. Ei siis tarvi paljoo pohtia, mitä vapaa-ajallaan tulee tekemään :)

HAHAA, tutun firman kamoja :)

torstai 31. toukokuuta 2012

Viikonlopun rientoja

Antilla meni eka duuniviikko tosi mukavasti ja siitä kiitoksena Antti sai pomolta jo torstaina ison pullon SangSomia ja lisää lahjuksia oli luvassa vielä perjantainakin. Myös minä pääsin nauttimaan tästä Antin hyvästä alotuksesta ja duunipaikka tarjosi meille perjantai-iltana ruokaa ja juomaa. Syötiin Victory monumentin lähellä olevassa seisovassa pöydässä, jossa ruoka grillattiin itse pöydissä. Valikoimat olivat huimat, joten jäi vielä paljon maisteltavaa seuraavaan kertaankin. Oli mulla kyllä nälkäkin kasvanut hyviin mittoihin, sillä sain odotella Anttia ja sen työkaveria Victory monumentin asemalla kokonaisen tunnin. Tämä kertoo jotain Bangkokin ruuhkista! Laskeskelin, että pojilla menee kävelyyn asemalle + ilmajunamatkaan noin 20 minuuttia, mutta olivat tehneet pelivedon ja ottaneet taksin, mikä ei ehkä ollut järkevin ratkaisu Bangkokissa perjantai-iltana. No hyvän ruuan ja kahden oluttornin jälkeen ei kukaan enää odotteluja muistanut :)

Ruokailun jälkeen siirryttiin kaljottelemaan baarikadulle, jonka nimeä en kyllä muista ja sijaintikin jäi hurjan VIP tuktuk-kyydin takia epäselväksi. Antin työkaverilla on siis luottokuski, jolla oli tätä työkaveria varten muistitikullinen tyypin lempimusaa (tällä VIP-kyydillä on kuulemma joskus huristeltu Pattayalle asti). Paikalliset repeili ihan hulluna, kun tultiin Frederikin Tsingis Khanin saattelemana kapakkaan. Eli kunnon junttimeininki päällä :)

Baarikatu
Vauhdikas kyyti
Ilta meni vähän myöhäseksi, joten niin meni myös herääminen lauantaina. Kun oltiin saatu ittemme vihdoin ylös, lähdimme käpöttelemään Chatuchakin markkinoille, jonne on juuri sellanen sopiva kävelymatka. Noiden markkinoiden on siis sanottu olevan maailman suurimmat viikonloppumarkkinat. Markkinoilta tarttu mukaan mangopuusta tehty maljakko ja siihen vihreät oksat ja tää systeemi pääty koristamaan meidän tv-tasoa.

Chatuchakista raahattu hässäkkä
Sunnuntaiaamupäivä vietettiin laiskotellen tossa meidän altaalla.

Altaalla on aina tilaa
Auringon palvontaa
Iltapäivällä lähdettiin kävelemään Lumpini-puistoon ja siinähän se viikonloppu taas jo menikin.

Sunnuntaikävelyllä

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Ihana uusi koti

Antin tuttu oli varannut meille parriks ekaksi yöksi majapaikan Nanasta (660 bahtia/yö), joten oli helppo napata taksi kentältä ja hurauttaa majapaikkaan (White Orchid Nana Inn II). Huone oli siisti, mutta sijaitsi rauhattoman kadun varrella, jolla oli paljon tyttöbaareja. Olin ollut jo Suomesta käsin yhteyksissä Easy Homes -asunnonvälitysfirman Billin kanssa ja olimme sopineet, että otan yhteyttä kun saavun Bangkokiin. Otin heti torstaiaamuna yhteyttä Billiin ja sovimme reffit perjantaiaamuksi klo 11 Saphan Kwain BTS-asemalle. Kouluni sijaitsee Victory monumentilla, joten olin toivunut asuntoa jostain, josta on helpot kulkuyhteydet kouluun.

Kun kävelimme kohti ensimmäistä asuntonäyttöä Bill kertoi, että Saphan Kwain alue on erittäin kuuluisa katuruuastaan (määrästä ja laadusta) ja suurina ruokafaneina tämä sai meidän kiinnostumaan alueesta :) Asunto oli aivan mahtava! Ihastuin välittömästi. Asuntoa vuokraava nainen oli miellyttävä ja puhui hyvää englantia, sillä oli naimisissa jenkin kanssa. Olisin voinut ottaa asunnon heti, mutta päätin vielä malttaa mieleni ja lähteä katsomaan seuraavaa asuntoa.

Seuraava asunto oli sijainniltaa hyvä, sillä se oli aivan Saphan Kwain BTS-aseman vieressä. Itse asunto oli aivan kauhea luukku. Paikallinen vanhempi pariskunta vuokrasi asuntoa ja Bill sanoi, että olivat välittömästi alkaneet painostamaan vuokrasopimuksen tekoon ja sanoneet, että nyt pöytään 20 000 bahtia. Pariskunta ei puhunut sanaakaan englantia, mutta huomasin, että Bill alkoi ärtyä. No tämä asunto ei todellakaan kiinostanut. Katsoimme Antin kanssa toisiamme ja päätös oli tehty, emmekä halunneet enää nähdä muita asuntoja. Eka asunto tuntui heti niin kotoisalta, että halusimme sen. Vuokraemäntä joutui pieneen paniikkiin kun sanoimme, että haluamme muuttaa jo lauantaina, jos mahdollista. Asuntoa oli vuokrattu lomalaisille ja asuntoon oli tehty jo 10 varausta. Vuokraemännän käytännöllinen mies kuitenkin oli sanonut tiukasti, että todellakin otamme vuokralaiset, jotka tekevät sopimuksen suoraan vuoseksi. Vuokraemännmästä oli tietenkin luonnollisesti tullut huono omatunto, sillä tunsi pilanneensa monen ihmisen loman, mutta oliha ratkaisu heille toki selvä.

Niin me sitten allekirjoitimme vuokrasopimuksen lauantaiaamuna (19.5.2012) ja saimme avaimet uuteen kotiimme :) Kävimme läheisessä Big C:ssä ostamassa heti vuodevaatteet, pyyhkeitä sekä muuta tarpeellista pikkusälää ja asetuimme taloksi.

Lauantaina menimme sitten katsomaan Suomen lätkäpeliä Bangkokissa asuvan tuttumme kanssa Sports Academyyn (lähin BTS-asema Asoke). Antilla alko työt jo maanantaina (21.5.2012) ja minä vietin tän viikon pörräilemällä kaupungilla ja kirjoja lueskellen. Yhtenä päivänä oli myös taloyhtiön uima-altaalla loikoilemassa. Tossa meidän altaalla on aina tilaa, sillä paikallisethan välttelevät aurinkoa kuin ruttoa. Taloyhtiöllä on myös pikkuruinen kuntosali, joka tuli testattua torstai-iltana. Nyt edessä vielä sunnuntaipäivä ja sitten alkaa mun koulu. JÄNNITTÄVÄÄ :)

Lopuksi vielä muutama kuva uudesta kodista:

Pieni mutta toimiva keittiömme
Makkari
Makkari

Olkkari

Olkkari
Ruokapöytä + maisema
Pyykit kuivumassa (oma pyykinpesukone :D)

Veski ja suihku oven takana oikealla

lauantai 26. toukokuuta 2012

Uudet tuulet puhaltavat

Aikalailla 5 vuotta sitten istuin duunissa koneella ja eksyin erään Thaimaalaisen yliopiston sivuille, joilla kerrotiin trooppisten tautien maisterin tutkinnosta. Olin äskettäin valmistunut AMK:sta ja mut oli juuri vakinaistettu, joten opiskelu Thaimaassa oli vaan haaveilua. Viime syksynä ajatus lähdöstä kuitenkin palasi mieleen ja Antti sai kannustettua mut ryhtymään hankalaan hakuprosessiin.

Otin selville, mitä papereita hakuprosessiin tarvittiin ja ryhdyin tuumasta toimeen. Ekana täytyi suorittaa Helsingissä TOEFEL-kielitesti, josta piti saada tietty pistemäärä, jotta oli mahdollista hakea opiskelemaan. Seuraavaksi varasin ajan lääkärintarkastukseen, jossa mun piti temppuilla kuin jossain neuvolatarkastuksessa ja tunsin itteni kyllä niin pelleks hypellessäni siellä yhdellä jalalla ja heilutellessani ja läpsytellessäni käsiä. Sitten vielä kuvattiin röntgenissä keuhkot tuberkuloosin poissulkemiseksi ja otettiin perus labrat. Onneks tämä lysti oli yliopiston terveydenhuollon kautta ilmainen.

Seuraavaksi pyysin proffaltani Helsingin yliopistosta ja entiseltä pomoltani labrasta suosituskirjeet ja rustasin itsekin  opintosuunnitelmia ja motivaatiokirjeitä. Otin miljoonat kopiot tutkintotodistuksista ja kurssisuorituksista sekä kävin otattamassa passikuvat. Sitten piti vielä täytellä hakupapereita. Kaikkea tätä oli vielä edeltänyt useampi sähköpostiviestittelysessio Thaimaahan. Vihdoin sain sitten paperit postiin ja aloin jännittämään päätöksiä. Olin siis hakenhut tekemään vuoden diplomia trooppisista taudeista. Aikaa kului ja sähköpostiin saapui kieltävä päätös. Lamaannuin ihan täysin viestin saatuani, sillä Thaimaalainen proffa oli antanut ymmärtää, ettei mitään ongelmaa diplomin tekemiselle olisi. Meni varmaan vartti ennen kuin sain käsien tärinän loppumaan ja sain soitettua Antille töihin päätöksestä. Antti masentu kanssa täysin ja makasi pari iltaa murtuneena sohvalla, mikä ei ole ollenkaa tyypillistä Antille. Päätösesstä luki, että osa-aikasia opiskelijoita ei enää oteta.

Siinä sitten pari päivää pohdittiin asiaa ja Antti sanoi, että hänen puolestaan sain hakea suorittamaan koko tutkintoa Bangkokiin.  Kun viesti päätöksestä tuli, olin koulussa ja tuntu etten uskalla avata viestiä, sillä pelkäsin niin paljon kielteistä päätöstä. Avasin viestin jälleen vispaavin hikisin käsin ja en meinannun uskoa lukemaani! Mut  HYVÄKSYTTIIN suorittamaan maisterin tutkintioa trooppisista taudeista Mahidolin yliopistoon Bangkokiin. Luin viestin varmaan kymmeneen kertaan, sillä pelkäsin et olin lukenut väärin. Soitin Antille mahtavat uutiset ja sen jälkeen soitin äiskälle. Äitikin sano vielä, että ethän nyt varmasti oo lukenu viestiä väärin :) Tuntu mahdottomalta ajatuksella mennä vielä istumaan iltapäivällä luennolle, sillä ois vaan tehny mieli hypellä pitkin käytäviä ja hihkua :D

Aloitin hakuprosessin joskus syyskuussa ja sain päätöksen tammikkuussa, joten aikaa koko prosessiin meni melkosen paljon ja se vaati runsaasti kärsivällisyyttä. Kaikki oli kuitenkin vaivan arvoista.

Sitten oli aika ryhtyä järjestelemään asioita ja kaikki tuntui sujuvan aivan itsestään. Ilmoitimme asuntomme vuokralle Tori.fi:n kautta ja meille löytyi kahden päivän kuluttua ilmoituksen laittamisesta sopiva vuokralainen. Vuokrasimme asunnon siis kalustettuna, joten ajattelin aluksi ettei olisi ihan helppo löytää vuokralaista kalustettuun asuntoon. Vaikka suurimmat kalusteet jäivät, oli romujen muuttamisessa aivan älytön homma. Minkä ihmeen takia sitä roinaa ja vaatteita pitää hamstrata niin älyttömästi! Aivan hurja kiitos äidille ja iskälle muuttoavusta, sillä ilman teitä siitä ei olis tullu kyllä yhtään mitään! KIITOS <3

Kevään ajan tosiaan hoidimme asioita kuntoon ja lähtö koitti keskiviikkona 16.5.2012. Onneksi oltiin varattu tällä kertaa lennot Finskiltä, sillä meillä oli kummallakin ekstra laukut mukana (Finnair veloittaa ylimääräisestä laukusta, jonka paino max 23 kg, 50 €). Lento sujui mukavasti ja nopeasti. Vuosi oli kulunut ja olimme vihdoin päässeet takasin rakkaaseen Bangkokiin. Turhaan itkin niin kovasti, kun viime kerralla hyvästelin sinut taksin ikkunasta matkalla lentokentälle, sillä tiemme kohtasivat uudelleen näin pian <3
Läksiäiset ystäville 12.5.2012




perjantai 25. toukokuuta 2012

Paluu kotiin ja arkeen

Näköjään veti reissun päättyminen mielen sen verran maahan, että nyt vasta saan päätettyä reissukertomuksen näin reilun vuoden päästä reissun päättymisestä :) Paluu arkeen oli aivan kammottava ja reilu kuukausi siinä meni ennen kuin jotenki sopeutu taas arkiseen rumbaan ja töissä rehkimiseen/opiskeluun.

Nyt tässä yritän vähän muistella kuinka ne viimeiset päivät kuluivatkaan tuolla reissun päällä. Sihanoukvillestä siirryimme vielä vajaaksi viikoksi loikoilemaan tonne Koh Changille, joka oli meille jo ennestään tuttu. Yövyimme hotellissa, joka on heti ensimmäinen kun saavutaan Lonely beachille (Siam beach  resort?). Viime kerralla yövyimme samaisen hotellin vuoren rinteellä sijaitsevassa bungalowissa, josta oli upeat näkymät merelle. Tällä kertaa päädyimme kuitenkin perinteiseen hotellihuoneeseen, sillä mökissä vieraili sillon viimeksi useampikin valtava ja karvainen hämppis. Hotellin taso oli laskenut aivan valtavasti ja paikat olivat päässeet pahasti repsahtamaan. Viimeksi vaikutuksen tehnyt aamiainenkaan ei enää ollut entisensä :(

Koh Changilla ei keritty tällä kertaa oikeastaan kun vesisotimaan, sillä meneillään oli juuri Songran-juhla :) Ai että kuinka hauskaa se olikaan. Yksikin päivä seisoskeltiin tunti tolkulla Lonely beachilla olevan pikkukaupan edessä ja sodittiin. Ilkikuriset paikalliset olivat täyttäneet useita saaveja täyteen kylmää vettä ja siitä sitten kauhottiin ämpäreillä virkistävää vettä paikalle sattuneiden ihmisten päälle. Kaikkein törkeintä oli se, että paikallisten mielestä kaikkein mahtavinta oli kestella juuri saarelle saapuneet turistit, jotka saapuivat matkatavaroineen lava-autoilla :) Jotkut kuskit olivat osanneet varustautua pressuttamalla lava-autot :) Päivät Changilla olivat ihania, mutta pieni haikeus kolkutteli jo takaraivossa.

Ihan viimeiset päivät kuluivat sitten Bangkokissa ostoksia tehden ja hyvästä ruuasta nauttien. Yövuimme hienossa 4+ tähden hotlassa (Rembrandt, Sukhumvit, lähellä Asokin BTS-asemaa). Ennen kotiin lähtöä ajattelin sitten laitattaa ripsipidennykset, jotta olis sitten komiat ripset kun kotiin päästään. Siinähän kävi sitten niin, että sain mojovan silmätulehduksen ja lähtöpäivänä sain vielä reissun viimisen antibioottikuurin ja silmätipat kotiin viemisiksi :) Ei yllättänyt! Paluulenmnolla KLM:llä meitä huomitoitiin ihanasti businessluokan lahjuksilla, kuin tuli puheeksi, että olimme olleet piiitkällä häämatkalla. Ihanaa matkustamohenkilökuntaa tuolla lennolla tosiaan :)

Läheiset oli mahtava tavata taas pitkän ajan jälkeen, mutta hirvittävä alakulo vaan ei meinannut poistua millään ja ajatukset palasivat tuon tuosta takaisin reissuun. Siitä se ajatus lähti sitten taas talven lähestyessä kytemään ja vuoden 2012 vaihtuessa, oli edessä elämää mullistavia muutoksia...